Jälleen on aika sen vuosittaisen arvostelukimaran, jossa käydään läpi Netflixistä löytyviä roskaelokuvia. Tällä kertaa aikataulussa ehkä lipsahdettiin vähän tammikuun 2025 puolelle, mutta sapluuna on edelleen sama. Netflixin algoritmin tarjoileman laatuelokuvan ohella suoratoistopalvelusta löytyy kaikenlaista enemmän tai vähemmän pohjakuonaa, kun vain hieman tarkemmin kaivelee. Suurin osa näistä elokuvista on 1960-1980 -luvuilta, ja kun aiemmin oli yliedustettuna Italia, tällä kertaa ovat framilla Iso-Britanniaksi ja Ranskaksi kutsutut sivistysvaltiot.
Hirviö (I, Monster, UK 1971)
Ohjaaja: Stephen Weeks
Nähty: Netflix
I, Monster on brittiläinen kauhuelokuva, joka on käytännössä uudelleenversiointi ja -filmatisointi Robert Louis Stevensonin romaanista Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde. Christopher Lee esittää menestyvää psykiatria, joka kehittää liuoksen, jolla saa ihmisen alitajunnassa lymyävän pedon pintaan. Hän kokeilee sitä ensin potilaisiinsa ja sitten vahvempaa liuosta itseensä, tuhoisin seurauksin. Mitään uutta tämä elokuva ei klassiseen tarinaan tuo, mutta Christopher Lee toki julmistelee pätevästi ilkeänä herra Blakena/Hydenä. Näyttelijäkollegansa Peter Cushing on mukana myös tärkeässä sivuroolissa. Ihan katsottavaa peruskamaa.
3/5 (Ok)
![]() |
Tällaisia elokuvajulisteita ei enää tehdä. |
Terminus, matka tulevaisuuteen (Terminus, Ranska 1987)
Ohjaaja: Pierre-William Glenn
Nähty: Netflix
Seuraavaksi mennään Ranskanmaalle. Tässä pienen budjetin scifi-elokuvassa ajellaan järeällä taistelurekalla pitkin maaseutua ja kaupunkeja kohti salaperäistä päämäärää, Terminusta. Mukana menossa ovat eräs tohtori ja huippuälykäs pikkupoika, rekassa oleva tekoäly ja epämääräinen matkalta mukaan poimittu rikollinen. Kaikenlaista muutakin säätöä tapahtuu, mutta ainakin tältä katsojalta hupeni kiinnostus jo puolen tunnin kuluttua elokuvan alkamisesta. Tarina on sekavaa tuubaa, erikoistehosteet ovat surkeita, lavasteet kehitetty muutamalla kympillä, ja tappelukohtaukset suorastaan naurettavia. Huits, pläts, ja boink. Loppuratkaisukin on melkoista taikinaa. En suosittele, roskaa sanan kaikissa merkityksissä.
2/5 (Huono)
Baby Blood (Ranska 1990)
Ohjaaja: Alain Robak
Nähty: Netflix
Tämä ranskalainen kauhuelokuva on sentään vähän edellistä parempi. Baby Bloodissa salaperäinen parasiitti valtaa nuoren naisen kohdun ja alkaa kehittyä hänen vatsassaan joksikin aivan uudeksi elämänmuodoksi. Valitettavasti tämä muodonmuutos vaatii suuria määriä ihmisverta, ja sitäpä nainen ryhtyy parasiitin itsensä yllyttämänä hankkimaan murhaamalla ihmisiä (kyllä, kohdussa asuva otus puhuu naiselle hänen päänsä sisällä). Kyseinen brutaali kujanjuoksu ei tietenkään voi päättyä kuin huonosti. Tämä leffa on loppujen lopuksi ihan pätevää roiskuttelua. Murhat ovat kekseliäitä, itse lois-otus on erinomaisen ällöttävä ja jännityskin kasvaa onnistuneesti loppua kohden.
3/5 (Ok)
![]() |
Linja-autossa onpi tunnelmaa.. (Baby Blood) |
Ihmisvampyyrit (Fear in the Night, UK 1972)
Ohjaaja: Jimmy Sangster
Nähty: Netflix
Tässä jännitysdraamassa nuoripari muuttaa opettajiksi englantilaiseen maalaiskouluun. Jo ennen muuttoa alkaa tapahtua kummia, ja nainen epäileekin tekokätisen tappajan olevan kintereillään. Mies kuittaa tämän kaiken kuitenkin selkeäksi vainoharhaksi, koska mitään todisteita murhaajasta ei koskaan löydy. Koulun vanhempina opettajina toimiva aviopari käyttäytyy kuitenkin todella oudosti ja luokkahuoneissakin kaikuvat olemattomien koululaisten äänet. Vanhahtava, joskin ihan toimiva trilleri kulkee tuttuja ja turvallisia latuja, kunnes tarinassa tulee käänne, joka kääntää kaiken ennen nähdyn ihan uuteen valoon. Tämän satsin ehkä paras elokuva.
3/5 (Ok)
King Kongin paluu (Konga, UK 1961)
Ohjaaja: John Lemont
Nähty: Netflix
Ja vielä takaisin vanhaan kunnon Englantiin. Päähenkilö, tohtori Kukalie saapuu takaisin Lontooseen tutkittuaan Afrikassa vuosia erilaisia kasveja ja niiden kasvuentsyymejä. Mukana hänellä on simpanssinpoikanen, johon hän alkaa kokeilla seerumeitaan ja otus kasvaakin muutaman injektion jälkeen ihmisen kokoiseksi gorillaksi(?). Kunnianhimoinen tiedemies alkaakin sitten hypnotisoidun jättiapinansa kanssa tappaa kilpailijoitaan, kollegoitaan ja kaikkia niitä ihmisiä, joiden kokee loukanneen itseään. Oikein tervettä meininkiä. Lopussa tietenkin kaikki menee päin hanuria ja kerrostalon kokoinen apinaörvelö uhkaa laittaa koko kaupungin matalaksi. Vähän tylsää katseltavaa, mutta saihan tässä muutaman kerran nauraa surkeille tehosteille. Oikean King Kongin kanssa tällä elokuvalla ei toki ole mitään tekemistä, mutta ehkä jokin typerys saatiin leffan nimellä houkuteltua elokuvateatteriin. Ei jatkoon.
2/5 (Huono)
![]() |
King Kong.. ei kun tämä onkin joku muu hirviö. |