sunnuntai 1. heinäkuuta 2018
Toukokuun 2018 elokuvia
Rakkautta vailla (Neljubov, Venäjä 2017)
Ohjaus: Andrei Zvjagintsev
Nähty: Elokuvateatterissa
Venäläisen Andrei Zvjagintsevin uutuuselokuva Rakkautta vailla on tyly ja synkkä draama eroavasta pariskunnasta sekä heidän pojastaan, joka katoaa eräänä iltana jäljettömiin. Laajamittaisten etsintöjen alkaessa käy selväksi, että lapsi ei ollut alun perinkään kummankaan haluama ja häntä käytettiin avioliiton loppuvaiheessa vain riitojen pelinappulana. Elokuva on lähinnä siis pienen mittakaavan kertomus rakkaudettomasta vanhemmuudesta, mutta yleisellä tasolla se on myös selonteko nyky-Venäjän henkisestä näköalattomuudesta. En suosittele kepeäksi illanvietteeksi, mutta hyvä elokuva on joka tapauksessa kyseessä. Jos piti Zvjagintsevin edellisestä (Leviathan), pitää tästäkin.
4/5 (Hyvä)
Death of Stalin (UK 2017)
Ohjaus: Armando Iannucci
Nähty: Elokuvateatterissa
Seuraavaksi toisenlainen elokuva venäläisistä mielenmaisemista. Death of Stalin on brittiläinen komedia, vai pitäisikö sanoa farssi, valtataistelusta Neuvostoliiton johdossa Stalinin kuoleman jälkeen. Hyvä leffa, vaikka sen mainio tragikoominen pohjavire väistyy välillä vähän liikaakin turhanpäiväisen höpötyksen ja kohelluksen tieltä. Paras komedia syntyy tässä elokuvassa nerokkaasta sanojen ja toiminnan ristiriidasta. Puhutaan toista kun tarkoitetaan toista. Kun elää siinä pelossa, että voi joutua pienestäkin virheestä joko vankileirille tai ammutuksi, on syytäkin pitää kieli keskellä suuta.
4/5 (Hyvä)
Isle of Dogs (USA 2018)
Ohjaus: Wes Anderson
Nähty: Elokuvateatterissa
Wes Andersonin Isle of Dogs on ohjaajansa näköinen kuivan huumorin sävyttämä animaatio. Elokuva kertoo japanilaiselle kaatopaikkasaarelle karkoitettujen koirien ja niitä pelastamaan saapuneen pojan seikkailuista. Pahiksena toimii pormestari, joka ei pidä koirista ja joka muistuttaa hyvin paljon sekä puheiltaan ja toiminnaltaan eräitä tosimaailman muukalaisvihamielisiä poliitikkoja. Tarina etenee hyvin rauhallisesti ja silloin tällöin ilmestyvien välitekstien jaksottamana. Kokonaisuutena katsoen hyvä leffa, mutta tätä ei tosiaankaan voi suositella kaikille. Jos Wes Andersonin aikaisemmat elokuvat ja niiden tyyli ovat tuttuja, niin sitten tietää mitä saa ja nauttinee enemmän.
4/5 (Hyvä)
Deadpool 2 (USA 2018)
Ohjaus: David Leitch
Nähty: Elokuvateatterissa
Deadpool 2 on jatko-osa vuoden 2016 Deadpoolille (yllätys, yllätys), räävittömälle supersankarikomedialle, joka oli sekä arvostelu- että taloudellinen menestys. Usein komedioiden jatko-osille ei käy hyvin, joko mennään siitä mistä aita on matalin ja toistetaan vain mekaanisesti ykkösosan vitsejä, tai sitten yritetään uutta ja/tai isompaa ja menetetään jotain alkuperäisen kotikutoisuudesta. Deadpool 2:ssa ei ole noita ongelmia, vaan se on ykkösosan tapaan hiton hauska, mutta myöskin tarpeeksi erilainen rävellys. Alku on aika hidas, eikä jatkuva vitsitykitys aina löydä maaliaan, mutta se ei haittaa koska koko ajan mennään kohti seuraavia hurjasteluita. Toiminta on tällä kertaa näyttävämpää, ja vaikka uutuudenviehätys on poissa, niin kyllä tätä yhä voi varauksetta suositella sekä ykkösosan ystäville että yleensäkin supersankaritoimintaan tykästyneille. Ei tosikoille.
4/5 (Hyvä)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti