Helmikuun 2018 elokuvia

Disaster Artist (USA 2017)
Ohjaus: James Franco
Nähty: Elokuvateatterissa

Roska- ja kulttielokuva The Roomin tekemisestä kertova Disaster Artist seuraa parivaljakko Tommy Wiseaun ja Greg Sesteron elämää ja kommelluksia Hollywoodin unelmakaupungissa. Pienistä epäilyksistä huolimatta tämä on yllättävän toimiva ja hauska elokuva. The Roomin tunteminen varmasti auttaa tämän leffan parissa viihtymisessä, jos kohta uskoisin, ettei se ole ehdottoman välttämätöntä. Sen verran yleistasolla tässä mennään. Jotenkin tulee mieleen sekä elokuvasta että päähenkilöistä takavuosien Ed Wood, jossa liikuttiin samanlaisissa mielenmaisemissa ja samantyyppisten oman elämänsä elokuvanerojen parissa. Suosittelen.

4/5 (Hyvä)


Keisarin uudet kuviot (Emperor's New Groove, USA 2001)
Ohjaus: Mark Dindal
Nähty: Netflix

Jälleen yksi vuosituhannen vaihteen animaatioelokuva, jota en ole jostain syystä aikaisemmin tullut nähneeksi. Ihan hyvä perusleffa, jossa ei ole kyllä aineksia suureksi klassikoksi. Muutama vitsi nauratti ja maisemat ovat nättejä, mutta vähän liikaa kohellusta minun makuuni. Henkivartija Gronkille oma spin-off-elokuva!

3/5 (Ok)


Shape of Water (USA 2017)
Ohjaus: Guillermo de Toro
Nähty: Elokuvateatterissa

Tämän kevään Oscar-hulinoissa parhaan elokuvan tittelin voittanut Shape of Water on Guillermo de Torolta väkevä taidonnäyte ja hänen vahva paluunsa fantasiaelokuvan pariin. 60-luvun alkuun sijoittuva tarina nostaa keskiöönsä aikakautensa normista erottuvat ihmiset ja samalla kuvaa heidän yhteisöllisyyttään erilaisten epäoikeudenmukaisuuksien edessä. Amazonin viidakoista löydetty kalaihminen toimii koko tarinan katalyyttinä. Hyvin kaunis elokuva sekä kuvastoltaan että teemoiltaan, jos kohta ihan terävimpään elokuvasuuruuteen ei yllä. Suosittelen joka tapauksessa.

4/5 (Hyvä)


Korppi (Le Corbeau, Ranska, 1943)
Ohjaus: Henri-Georges Clouzot
Nähty: Yle Areena

Nykyään tulee harvemmin katsottua uusia klassikkoelokuvia (lasken omalta kohdaltani klassikoiksi siis sellaiset elokuvat, jotka on tehty ennen syntymääni). Olen nyt ottanut asiakseni katsoa yhden sellaisen ainakin kerran kuussa, ja Yle Areenasta juuri poistunut Korppi sopi tähän projektiin paremmin kuin hyvin. Toisen maailmansodan aikaan kuvattu ranskalainen draama kuvaa sisäänpäin lämpiävän pikkukylän ihmissuhteita ja pinnan alla kyteviä kaunoja. Korpiksi itseään kutsuva tuntematon henkilö ottaa kylän lääkärin hampaisiinsa ja asiat lähtevät siitä etenemään osin yllättäviinkin suuntiin. Ihan katsottava ja kestonsa ajan otteessaan pitävä elokuva, vaikkei tästä kyllä mitään suuria muistijälkiä jää.

3/5 (Ok)


Black Panther (USA, 2018)
Ohjaus: Ryan Coogler
Nähty: Elokuvateatterissa

Black Panther -supersankarielokuva sijoittuu Marvel-universumiin ja siellä fiktiiviseen afrikkalaiseen valtioon, Wakandaan. Maan vastakruunattu kuningas joutuu suurien haasteiden eteen yrittäessään pitää teknisesti hyvin edistyneen valtakuntansa omissa hyppysissään. Onneksi supersankari -alter ego on hyvin käyttökelpoinen rikollisia jahdatessa ja vallananastajia torjuessa. Lähtökohtaisesti hieman erilainen ja hyvin viihdyttävä toimintaleffa ehkä sortuu loppuvaiheissaan moraalisesti kaltevalle tasolle ja liialliseen erikoistehostemättöön, mutta kyllä tämä on kulttuurisesti erittäin merkittävä tapaus: ensimmäinen mustasta supersankarista kertova elokuva, joka ei häpeä ottaa kantaa nykymaailman ongelmiin.

4/5 (Hyvä)