torstai 31. toukokuuta 2018

Huhtikuun 2018 elokuvia


Ready Player One (USA 2018)
Ohjaus: Steven Spielberg
Nähty: Elokuvateatterissa

Ready Player One perustuu Ernest Clinen saman nimiseen science fiction-romaaniin, jossa metsästetään valtavan Oasis-virtuaalipelin uumenista "easter eggiä", jonka haltija saa omakseen koko pelin ja sitä hallinnoivan yhtiön. Tarinan lähtökohta kuulostaa mielenkiintoiselta, ja ohjaajakseen tämä vauhdikas efektintäyteinen seikkailuelokuva on saanut legendaarisen Steven Spielbergin. Harmi siis on, että elokuva ei ole kuitenkaan erityisen mieleenpainuva. Toimintakohtaukset ovat toki näyttäviä, tarina kulkee sujuvasti eteenpäin, ja Oasiksessa esiintyviä erilaisia populaarikulttuurin hahmoja bongaa ihan huvikseen, mutta kun ne ihmispäähenkilöt ovat aika pahvisia eikä se stoorikaan nyt mitään uutta ja mullistavaa loppujen lopuksi esittele. Ihan kiva, mutta ei mitään sen enempää.

3/5 (Ok)


Hävitys (Annihilation, USA 2018)
Ohjaus: Alex Garland
Nähty: Netflix

Mainion Ex Machina -elokuvan ohjannut Alex Garland palaa science fictionin pariin uutuudellaan Hävitys, jossa joukko tiedemiehiä ja sotilaita lähtee tutkimaan jatkuvasti laajenevaa "Vyöhykettä". Tällä alueella normaalit fysiikan ja biologian lait eivät päde, ja henkikin voi olla vaarassa. Tai näin oletetaan olevan, koska aiemmat tutkijatiimit eivät ole Vyöhykkeeltä koskaan palanneet. Yhtä sotilasta lukuunottamatta, joka sattuu myös olemaan yhden alueelle lähteneen tutkijan aviomies. Hitaasti ja rauhallisesti etenevä elokuva tutustuttaa pikkuhiljaa alueen mysteereihin, ja vaikka lopussa tarjotaan tapahtuville asioille yksi mahdollinen selitys, ei tämä yhtään vähennä kyseisen vyöhykkeen, eikä myöskään koko elokuvan, välillä hennon sadunomaista, välillä brutaalin väkivaltaista tenhoa. Suosittelen ajatuksekkaan scifin ystäville.

4/5 (Hyvä)


Kyrsyä (Kyrsyä - Tuftland, Suomi 2017)
Ohjaus: Roope Olenius
Nähty: Ghost of Cinemare

Kaikenlaista sitä tulee nähtyä, kun vanhaksi elää. Kyrsyä on suomalainen kengännauhabudjetilla tehty hillbilly-kauhuelokuva. Nuori nainen kyllästyy nykyajan yhteiskunnan oravanpyörään ja etsiytyy luonnonläheisten perusasioiden äärelle Kyrsyän kylään, joka sijaitsee keskellä erämaata ja on muutenkin jämähtänyt jonnekin aikaan sata vuotta sitten. Oudolta paikka jo heti aluksi tuntuu, ja todella kammottavaksi muuttuu ennen kuin lopputekstit vierivät. Pienen budjetin kyllä huomaa monessa kohtaa (esimerkiksi koko Kyrsyän kylää tuntuu esittävän yksi ainoa maatalo), ja lopussa monessa kohtaa todella häiritsevillä kierroksilla kulkeva tarinakin muuttuu sekavaksi höpötykseksi. Mutta kyllä tämä tuntuu ihan oikealta elokuvalta, eikä miltään kaveriporukan videohässäkältä, joten siitä jo pelkästään tulee lisäpisteitä. Ihan katsottavaa hurlumheitä.

3/5 (Ok)


Strangers Prey at Night (USA 2018)
Ohjaus: Johannes Roberts
Nähty: Ghost of Cinemare

Joskus tulee katsottua elokuvia aivot nollassa -asennossa. Eikä se mitenkään väärin ole. Jotkut elokuvat on jopa tehty ihan sellaista mielentilaa silmällä pitäen. Esimerkiksi tämä Strangers Prey at Night. Perhe saapuu automatkallaan paikkaan, johon ei kannattaisi saapua. Siellä nimittäin viattomia vaanii joukko naamioituneita psykopaatteja. Sitten kirves tai puukko heiluu ja veri lentää. Mitään järkeähän tässä ei ole, mutta leffa on sen verran hyvin tehty, että sen katsoo ihan sujuvasti alusta loppuun. Uusintakatselusta ei sitten ole niin väliä.

3/5 (Ok)


Hiljainen paikka (Quiet Place, USA 2018)
Ohjaus: John Krasinski
Nähty: Elokuvateatterissa

Tässäpä varsin mainio ja koko ajan otteessaan pitävä kauhupläjäys. Tappavan nopeat örkit mistälie ovat hyökänneet maapallolle ja tuhonneet käytännössä koko ihmiskunnan. Vain muutamat selviytyjät yrittävät jatkaa elämäänsä tuhon keskellä. Ja koettavat tehdä sen pysymällä koko ajan hipihiljaa, koska pienikin ääni tuo muutoin sokeat kummajaiset paikalle, ja kuolo korjaa sekunneissa. Elokuvan tavasta luoda pelkoa ja kauhua ei ole mitään pahaa sanottavaa. Jatkuvasti odotetaan, kolahtaako jossain, ja mitä siitä seuraa. Ja ainakin tämä katsoja pysyi koko leffan ajan tiukasti penkin reunalla. Rauhallinen ja hillitty ääniraita korostaa hienolla tavalla tätä yhden perheen selviytymistaistelua. Joistakin logiikan lapsuksista huolimatta uskomattoman hyvä ja jännittävä leffa. Suosittelen varauksetta.

4/5 (Hyvä)


Avengers: Infinity War (USA 2018)
Ohjaus: Anthony Russo ja Joe Russo
Nähty: Elokuvateatterissa

Seuraavaksi sitten ihan toisenlaisiin tunnelmiin, vaikka alieneita on tässäkin. Marvel-universumin kaikki voimatyypit kokoontuvat nimittäin yhteen Avengers: Infinity War -nimisissä supersankareiden kokoontumisajoissa. On Iron Man, Thor, Hulk, Spiderman, Guardians of the Galaxy, ym. ym., vain Ant-Man ja Hawkeye taitavat jäädä uupumaan. Vastustajana on koko universumin herruutta halajava titaani Thanos, joka onkin sen tason äijä, että jokaista sankaria todella tarvitaan. Tyyliltään tämä on ehta Marvel-elokuva. Välillä vitsaillaan, välillä puhutaan vakavia, ja välillä tapellaan todella näyttävissä ja scifistissä puitteissa. Mitään suurta valittamisen aihetta ei tässä eepoksessa siis ole, jos näistä supertyypeistä tykkää. Ehkä lopun CGI-taistelusta olisi voinut leikata turhaa hökellystä pois. Eikä nyt ihan joka asiassa tarvitsisi heittää vitsintynkää, jos kerta koko maailmankaikkeus on vaakalaudalla. Mutta: Supersankareiden ystäville ehdoton must. Ja kyllä muutkin tämän parissa viihtyvät.

4/5 (Hyvä)