lauantai 12. lokakuuta 2019

Elokuun 2019 elokuvia


Fast and Furious: Hobbs & Shaw (USA 2019)
Ohjaus: David Leitch
Nähty: Elokuvateatterissa

Hobbs & Shaw on Fast and Furious -toimintaelokuvasarjan viimeisin osa. Tai siis, kai tämä lähinnä on spin-off, ei varsinainen jatko-osa, kun vain osa näyttelijäkööristä (ne Hobbs ja Shaw) ovat tässä toisiaan ja pahiksia mäiskimässä. Koska en ollut aikaisemmin nähnyt ensimmäistäkään Fast and Furious -elokuvaa (ainakaan kokonaan), etukäteen arvellutti hieman katsoa tätä, ymmärtäisikö tapahtumista yhtään mitään. No, huoli oli loppujen lopuksi turhaa, aikaisempaa kokemusta näistä turpakäräjistä ei tarvittu ollenkaan. Niin simppeli, suoraviivainen ja lähes aivoton tämä raina oli. Kaahausta, nyrkkitappeluja, räjähdyksiä, one-linereita, macholäpänheittoa, ja kauniita naisia (jotka tosin myös leipoivat pahiksia lättyyn). Ja oli siellä jokin juonen tapainenkin, lähinnä sitomassa toimintakohtauksia yhteen. Ei siis tosiaankaan mikään suuri elokuvaklassikko, mutta ihan kertakatsottavaa purukumia äksönin ystäville.

3/5 (Ok)


Itse ilkimys 3 (Despicable Me, USA 2017)
Ohjaus: Pierre Coffin & Kyle Balda
Nähty: Netflix

Itse ilkimys -animaatioelokuvasarjan kolmas osa tarjoaa sitä samaa mitä aikaisemmat leffat. Entinen superpahis Gru yrittää sopeutua leppoisaan perhe-elämään, mutta kun kadonnut kaksoisveli ilmaantuu kuvioihin, veri vetää ainakin vähän rikoksen poluille. Samaan aikaan kasarihenkinen rikollisnero yrittää vuosisadan keikkaa, ja pallopäiset minionit säätävät omiaan. Viihdyttävällä perustasolla tässä mennään: Kohellusta on vielä edellisistäkin osista lisätty, ja juoneen on panostettu puolestaan vähemmän, mutta ilmeisesti nämä leffat löytävät yleisönsä, kun niitä vieläkin tehdään. Katsottava, mutta vähän unohdettava - siinä koko elokuva pähkinänkuoressa.

3/5 (Ok)


Once Upon a Time in a Hollywood (USA 2019)
Ohjaus: Quentin Tarantino
Nähty: Elokuvateatterissa

Once Upon a Time in a Hollywood on ohjaaja/käsikirjoittajalegenda Quentin Tarantinon uusin elokuva, ja hänen ehkä parhain tuotoksensa parinkymmeneen vuoteen. Leffan tapahtumat sijoittuvat entisajan Hollywoodiin, 60-70-lukujen taitteeseen, ja tarinassa seurataan jo parhaat päivänsä nähnyttä elokuvatähteä (Leonardo diCaprio) sekä hänen stuntmiestään/autonkuljettajaansa/jokapaikan höyläänsä (Brad Pitt), jotka yrittävät tulla toimeen ja pitää itsensä relevantteina muuttuvassa elokuvamaailmassa. Äijät ovat rooleissaan oikein mainioita, ja heidän edesottamuksiaan unelmakaupungissa seuraa mielenkiinnolla. Loppuvaiheissa mukaan nivoutuvat myös oikean elämän elokuvajulkkikset Sharon Tate ja Roman Polanski, ja Charles Mansonin tappajakultillakin on oma osuutensa hulinoissa. Elokuva on melko pitkä, ja joskus vähän liiankin hidasliikkeinen, mutta tunnelmallinen kuvaus, aikakautensa menobiisit, ja mustan huumorin sävyttämä tarinankerronta pitävät kuitenkin katsojan otteessaan. Lopussa leffa menee aivan hysteerisille kierroksille, mutta jotenkin Tarantino saa silloinkin pidettyä kaikki langat käsissään, ja kutoo valkokankaalle yhden vuoden parhaimmista/sairaimmista loppukohtauksista. Hieno elokuvakokemus, suosittelen ehdottomasti.

4/5 (Hyvä)


Dead Don't Die (USA 2019)
Ohjaus: Jim Jarmusch
Nähty: Elokuvateatterissa

Jim Jarmuschin zombikomedia Dead Don't Die on erikoinen elokuva. Onhan näitä maailmanlopun huumorizombiemättöjä nähty monta kertaa ennenkin (Shaun of the Dead ja Zombieland nyt tulevat ensimmäisinä mieleen), mutta jotenkin tästä on saatu aivan omanlaatuisensa viritys. Huumori on lakonista ja kuivaa, päähenkilöt tiedostavat olevansa elokuvassa ja joskus toimivat sen mukaan, ja veri lentää välillä komeasti roiskutellen. Bill Murray, Adam Driver ja kumppanit näyttelevät eleettömästi, ja zombit laahustavat ja örisevät kaduilla kaikkia genren perinteitä kunnioittaen. Kaikille tämä ei ehkä uppoa, kun vitsejä ei hirveästi alleviivata, mutta minä kyllä nautin tästä tyylinäytteestä.

4/5 (Hyvä)


Apollo 11 (USA 2019)
Ohjaus: Todd Douglas Miller
Nähty: Elokuvateatterissa

Apollo 11 -dokumentti käy läpi legendaarisen kuulennon vaiheet aina lähtölaukaisusta maan kamaralle paluuseen asti. Elokuvan tekemisessä ei ole käytetty puhuvia päitä ja uudelleennäyteltyjä rekonstruointeja, vaan kaikki nähtävä kuva ja kuultava ääni ovat autenttista materiaalia NASA:n omista arkistoista. Huippuunsa hiottu leikkaus ja taustalla jumputtava sykettä nostattava instrumentaalimusiikki saavat aikaan sen, että katsoja jännittää elokuvan tapahtumia rystyset valkoisina, vaikka tietää täsmälleen, kuinka tässä lennossa tulee käymään. Parhaiten toimii leffateatterin valkokankaalla, mutta kyllä tämä toimii kotioloissakin, mikäli sattuu omistamaan ison kuvaruudun ja hyvän äänentoiston.

4/5 (Hyvä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti