perjantai 29. marraskuuta 2019

Loka- ja marraskuun 2019 elokuvia


Joker (USA 2019)
Ohjaaja: Todd Phillips
Nähty: Elokuvateatterissa

Hangover -ohjaaja Todd Phillipsin Joker on synkkä ja väkivaltainen draama, joka sijoittuu jonnekin 80-luvun alkuun Gothamin rappioituvaan suurkaupunkiin. Päähenkilönä on Batmanin arkkivihollinen Jokeri, tai ainakin jonkinlainen tosimaailmaa sivuava versio hänestä, Arthur Fleck. Elokuva seuraa mielenterveysongelmaisen Arthurin pyristelyä oman elämänsä hämähäkinverkossa, ja lopulta muuttumista tappajaklovniksi, jolla omien sanojensa mukaan "ei ole mitään hävittävää". Joker on tyyliltään hidastempoinen henkilökuvaus, josta ei suurieleistä toimintaa tai keventävää vitsailua löydy. Väkivalta on rumaa, ihmiset ilkeitä, ja toivonpilkahduksetkin harvassa, jos edes todellisia. Elokuva ei siis todellakaan ole mikään nykyaikainen supersankarispektaakkeli, vaan sitä voisi pikemminkin kuvailla sairaskertomukseksi, joka kertoo paitsi yhden yksilön, myös kokonaisen kaupungin henkisestä rappiosta ja syöksykierteestä. Samalla se laukoo rivien välissä mielipiteensä mielenterveyspalvelujen alennustilasta, aseiden helposta saatavuudesta, rikkaiden ja köyhien välisestä kuilusta, sekä erityisesti siitä, kuinka luotettava mieleltään järkkyneen ihmisen näkökulma on. Vaikka Joker ei edes yritä vastata kaikkiin näihin esittämiinsä pohdintoihin, se onnistuu silti jäämään kytemään katsojan takaraivoon ja herättämään paljon ajatuksia, ja se jos mikä on mielestäni onnistuneen elokuvan merkki. Mainittakoon kuitenkin yksi asia, jossa ei ole mitään pintapuolista: Joaquin Phoenixin hypnoottinen roolisuoritus Arthur Fleckinä. Jo tämä pelkästään tekee Jokerista katsomisen arvoisen kokemuksen sekä yhden vuoden parhaista elokuvista.

5/5 (Erinomainen)


Zombieland: Double Tap (USA 2019)
Ohjaaja: Ruben Fleischer
Nähty: Elokuvateatterissa

Toimintakomedia Zombielandin jatko-osa sijoittuu kymmenen vuotta zombiapokalypsin ja ensimmäisen leffan tapahtumien jälkeen. Elävien kuolleiden tuhoamassa maailmassa neljä edellisestä elokuvasta tuttua päähenkilöä koheltavat eteenpäin kohti tuntematonta tulevaisuutta, samalla toki teilaten zombeja yhä taitavammin ja verisemmin. Matkaan tulee kuitenkin yllättäviä esteitä, kun he joutuvat kohtaamaan uudet, vielä voimakkaammat epäkuolleet, tai jotain vastaavaa. Lisäksi tavataan uusia tyyppejä, he kuolevat, tai eivät kuole, tai jotain sinne päin. No, mieleenpainuva ja koherentti juonihan ei näissä kauhukomedioissa ole oleellisinta, pääasia on hauska, hulppea ja verinen toiminta. Ei Zombieland 2 ihan yhtä hyvä tai edes viihdyttävä elokuva ole kuin se eka leffa, mutta mielikseen tämän katsoo, varsinkin kun ottaa huomioon, että nykyään zombeja puskee ihmisten tajuntaan joka tuutista, eli valinnanvaraa on.

3/5 (Ihan ok)


Juna Busaniin (Train to Busan, Etelä-Korea 2016)
Ohjaaja: Yeon Sang-ho
Nähty: Yle Areena

Jatketaanpa zombielinjalla. Eteläkorealainen leffa Juna Busaniin kertoo jälleen kerran ihmislihaa himoitsevien raivotautisten hirviöiden hyökkäyksestä, tällä kertaa hieman uudella tvistillä. Luotijuna syöksyy kohti Busanin kaupunkia, joka on joko turvasatama tai sitten ei, ja kyydissä on totta kai sekä ihmisiä että zombeja. Alkaa hirvittävä ja armoton selviytymistaistelu, jossa henki on herkässä. Vaikka tarina on kieltämättä miljoonaan kertaan nähty, upeasti kuvattu ja rytmitetty toiminta on hermojaraastavan jännittävää seurattavaa. Suosittelen, ellei ole jo ihan leipääntynyt tähän genreen.

4/5 (Hyvä)


Doctor Sleep (USA 2019)
Ohjaaja: Mike Flanagan
Nähty: Elokuvateatterissa

Doctor Sleep on kauhuelokuva, tai ehkä ennemminkin yliluonnollinen trilleri, joka perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin. Kyseinen kirja on enemmän tai vähemmän itsenäinen jatko-osa saman kirjailijan Hohdolle, mutta toki tämä elokuvaversio ottaa myös vaikutteita ja jatkaa Stanley Kubrickin vielä kuuluisamman elokuvan tarinaa. Tuon romaanin ja elokuvan pikkupoika, Danny Torrance, on kasvanut aikuiseksi ja yrittää hukuttaa lapsuutensa traumaattiset tapahtumat ja piilevät yliluonnolliset kykynsä viinaan ja kaikenlaiseen sekoiluun. Hän päättää aloittaa lopulta kaiken alusta syrjäisessä pikkukaupungissa, mutta törmää samanlaisia "hohtamisen" kykyjä omaavaan pikkutyttöön sekä epämääräiseen kulkurijoukkoon, joka käyttää ravintona heidän kaltaistensa poikkeusyksilöiden psyykkisiä voimia. Siinäpä sitä onkin jo tarpeeksi konfliktin aihetta yhdelle elokuvalle, ja kyllähän tässä jännittäviä juonenkäänteitä riittää. Pelottavaksi tätä leffaa ei voi väittää kuin paikoin, mutta näyttelijät ovat kautta linjan hyviä rooleissaan, ja loppupuolella nostalgian tunteita viritellään lähes ylikierroksille, kun tapahtumat siirtyvät hylättyyn ja rappioituvaan Overlook-hotelliin. Ihan mukavaa ja otteessaan pitävää remellystä, vaikka Kubrickin alkuperäisen elokuvan tasolle ei päästäkään.

4/5 (Hyvä)


Hail, Satan? (USA 2019)
Ohjaaja: Penny Lane
Nähty: Rokumentti 2019

Dokumentti Hail, Satan? on pienimuotoinen syväluotaus Yhdysvaltain uskontomelskauksen ja politiikanteon nykytilaan. Se kertoo pienestä ryhmästä satanisteja, joka päättää haastaa Amerikassa yhä enemmän politiikkaan osallistuvan kristillisen oikeiston muun muassa pystyttämällä Baphometin patsaan Oklahoman kongressitalon eteen, järjestämällä satanistisia päiväkerhoja, ja tekemällä muutakin hulvatonta jäynää sanan- ja uskonnonvapauden nimissä. Suurta dramatiikkaa Hail, Satan?ista on turha hakea, kameran edessä on enimmäkseen puhuvia päitä, ja kerronnan punainen lanka tuntuu aina välillä häviävän, mutta ihan katsottava dokkari tämä on silti, suosittelen.

3/5 (Ihan ok)

Seppo Saatana lähikuvassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti