Vivarium (Irlanti 2019)
Ohjaus: Lorcan Finnegan
Nähty: Netflix
Vivarium on hyvin erikoinen (fantasia?/scifi?/jännitys?)elokuva pariskunnasta, joka uutta asuntoa etsiessään päätyy keskelle painajaismaista esikaupunkialuetta. Ketään muita ei alueella näy, kaikki talot ovat tyhjiä, ja ulospääsyä ei löydy. Joku jättää ruokaa ja muita välttämättömiä tarvikkeita talon eteen pahvilaatikossa, ja laatikosta löytyy lopulta myös hyvin outo poikavauva, josta pyydetään huolehtimaan. Poika kasvaa kasvamistaan, päivät täyttyvät merkityksettömästä hiljaiselosta, ja epätoivo valtaa mielen. Mikä on koko valtavan vankilan tarkoitus? Eläintarha, jonkinlainen ihmiskoe, vai jotain synkempää ja epäinhimillisempää? Elokuva ei anna yhtään vastauksia, vaan jättää katsojan tekemään omat johtopäätöksensä. Hyvin ahdistava ja pelottava, mutta samalla arvoituksellisuudessaan kiehtova elokuvakokemus.
4/5 (Hyvä)
 |
| Kassinen on myös arvoituksellisuudessaan kiehtova. |
Mother (Madeo, Etelä-Korea 2009)
Ohjaus: Bong Joon-ho
Nähty: Elokuvateatterissa
Kehutun ja palkitun Parasiten ohjaajan Bong Joon-hon Mother on monisävyinen ja arvoituksellinen draamaelokuva äidistä, jonka vähälahjainen ja hieman yksinkertainen poika joutuu vankilaan teinitytön murhasta. Äiti on vakuuttunut poikansa syyttömyydestä, ja alkaa epätoivoissaan itse selvittää murhaa ja siihen johtaneita hämäriä tapahtumaketjuja. Tutkimukset johtavatkin sitten monenlaisten asioiden paljastumiseen, ja paitsi äiti, myös katsoja kokee useita yllätyksiä. Tästä leffasta ei ole paljoa pahaa sanottavaa. Hyvin kerrottu, kuvattu, näytelty, ja etenkin ohjattu raina on kyseessä. Ei mikään suuri mestariteos, mutta erinomaisen pätevä ja oman tarinansa taiten kertova elokuva, joka pitää otteessaan.
4/5 (Hyvä)
Mank (USA 2020)
Ohjaus: David Fincher
Nähty: Netflix
Mank sijoittuu 30-luvun Hollywoodiin, ja kertoo alkoholismin kanssa painivasta käsikirjoittajasta, Herman J. Mankiewiczista, joka saa tehtäväkseen käsikirjoittaa Citizen Kane-elokuvan. Tämä johtaa hänet törmäyskurssille useiden unelmakaupungin isojen kihojen kanssa. Näin muutamaan lauseeseen typistettynä elokuvan tarina kuulostaa mielenkiintoiselta ja hyvin lupaavalta, mutta homma ei kuitenkaan loppupeleissä toimi kovin hyvin. Tarina eksyy useita kertoja epämääräisille sivupoluille (seurataan muun muassa kuvernöörinvaaleja, joiden yhteys pääjuoneen jää arvoitukseksi), Mank vetää välissä juopuneita ja katkeria monologeja kaikesta minkä kuvittelee olevan maailmassa pielessä, eikä loppukaan vedä tarinanlankoja yhteen riittävän tiukasti. Jäljelle jää vain höttö hyytelö, joka on kieltämättä kaunis katsella ja joka on maustettu asiansa osaavilla näyttelijöillä, mutta joka on oikeastaan aika mauton ja katoaa muistista parissa päivässä. Ei jatkoon.
3/5 (Ok)
John Wick: Chapter 3 - Parabellum (USA 2019)
Ohjaus: Chad Stahelski
Nähty: Netflix
John Wick jatkaa ruudintäyteistä odysseiaansa jo kolmannessa elokuvassa. Edellisen leffan tapahtumien jälkeen Wick on merkitty mies, ja hänen täytyy pelastaa sekä maineensa että henkiriepunsa joko tapaamalla tai tappamalla sekalaista salamurhaajaporukkaa. Edelliset elokuvat olivat oikein mainiota väkivaltabalettia, jota seurasi mielellään, mutta tämä viimeisin alkaa jo olla liiaksi saman vanhan toistoa. Näin paria kuukautta myöhemmin en enää edes muista, mitä tässä elokuvassa tapahtui niiden toimintakohtauksien ohessa, eli aika heppoista ja kliseistä oli siis meno. Kyllä tämän katsoi nikottelematta alusta loppuun, mutta kun ne edelliset olivat paljon parempia, niin vähän petetty olo jäi.
3/5 (Ihan ok)
Zack Snyder's Justice League (USA 2021)
Ohjaus: Zack Snyder
Nähty: HBO Nordic
Zack Snyder's Justice League on neljän tunnin(!) mittainen ohjaajan versio alun perin jo vuonna 2017 ilmestyneestä DC-kustantamon supersankarit yhteen kokoavasta toimintaleffasta. Se alkuperäinen tynkäversio oli vain parituntinen ja aikamoinen turhake, joten mielenkiinnolla odotin, mitä lähes kaksinkertainen mitta antaa lisää tälle tarinalle vai antaako yhtään mitään. Ja täytyy kyllä todeta, että tämä pitempi raina on parempi versio kaikin puolin. Ulkoavaruudesta saapuva pääpahis on uhkaavampi ja on saanut jonkinlaisen järkevän motiivin tehdä asioita, jokaista päähenkilöä taustoitetaan enemmän ja heidän tarinoidensa annetaan tilaa hengittää ja herättää tunnetiloja, ja kohtauksia jaksetaan rakentaa huolella ilman että joka heti sinkoiltaisiin sekavasti paikasta toiseen. Elokuvan pituus on kieltämättä aikamoinen, kaikki tietokone-efektit eivät ole ihan loppuun asti hiottuja, ja leffa uhkaa välillä tukehtua omaan eeppisyytensä ja mahtipontisuuteensa, mutta kyllä tässä vahvasti kuitenkin plussan puolelle päädytään. Tämän elokuvan kehtaa mainita samassa lauseessa Marvelin Avengers-leffojen kanssa, ja se on jo melkoinen saavutus sinänsä.
Lisää samanlaista huttua, kyllä minä katson!
4/5 (Hyvä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti