Ohjaaja: Shinya Tsukamoto
Nähty: Japani-Cinemare
Japanilaisen kauhu-fantasia-roskaelokuva Tetsuon päähenkilö törmää autollaan tuntemattomaan mieheen, jonka hän tyttöystävineen sitten hautaa läheiseen metsään. Tästä alkaa kuitenkin uusi painajainen, kun mies ennen kuolemaansa tartuttaa päähenkilöön sairauden, joka oudon väkivaltaisesti alkaa muuttaa hänen ruumistaan ja lihaansa metalliksi, koneenosiksi, ruuveiksi ja muttereiksi. Eikä se kuollut mieskään ole kuollut, ainakaan perinteisessä mielessä. Tetsuota katsoessa tunteet ovat hyvin ristiriitaiset. Se on samalla kertaa pelottava, huuruinen ja tajunnanvirtamainen painajaisuni, mutta myös hyvin halvan oloisesti kokoon kyhätty, sekava ja kokeellinen taideleffa. Kieltämättä se on kuitenkin mieleen jäävä kokemus, ja siinä mielessä toki ansiokas. Suosittelen silti vain varauksin.
3/5 (Ok)
Ring (Ringu, Japani 1998)
Ohjaaja: Hideo Nakata
Nähty: Japani-Cinemare
Klassinen japanilainen kauhutrilleri Ring kertoo kirotusta videonauhasta, jonka katsojan kuolema korjaa hirveällä tavalla viikon kuluttua sen näkemisestä. Tai niin ainakin urbaani legenda kertoo. Nuori reportteri saa kuitenkin todeta, että tarina on täyttä totta, ja alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Voisiko kammottavan kirouksen sittenkin vielä perua? Ring on mainettaan rauhallisempi ja hidasliikkeisempi elokuva. Se käyttää kauhuelementtejään säästellen, mutta kun se käyttää niitä, ne painuvat mieleen hyvinkin tehokkaasti. Ring on poikinut erilaisia jatko-osia, amerikkalaisen uusintaversion ja myös muita samankaltaisia kauhuleffoja (Kaunat ja muut), mutta tässä alkuperäisessä on tiettyä mutkattomuutta, joka pitää yhä otteessaan.
4/5 (Hyvä)
The Banshees of Inisherin (UK 2022)
Ohjaaja: Martin McDonagh
Nähty: Elokuvateatterissa
Pienessä 1900-luvun alun irlantilaiskylässä elämä soljuu omaan rauhalliseen tahtiinsa, vaikka jossain ei-niin-kaukana soditaan ja modernin maailman kaiut alkavat muutenkin kantautua ihmisten mieliin. Colin Farrellin esittämän päähenkilön elämä järkkyy kuitenkin pahan kerran, kun hänen ystävänsä yhtäkkiä päättääkin, ettei halua olla enää hänen ystävänsä, koska hän on niin "tylsä". Mies ei itse osaa tajuta, miksi toinen ei ole enää kiinnostunut hänen seurastaan, ja siitä alkaa kahden samanlaisen jästipään ylidramaattinen ja lähes naurettavan turhanaikainen kissa-ja-hiiri-leikki, joka päättyy lopulta yllättävään tragediaan, Sekä sitä ennen useiden sormien irtoamiseen, joka on eräänlainen tragedia sekin. Tämä leffa on ainakin yhtä aikaa sekä tragedia että komedia. Ehkä se on samalla myös jonkinlainen irlantilaisen mielenmaiseman ja kansallisen perusluonteen kuvaus. Jos niin on, niin ei hyvää päivää, irlantilaiset. Lopettakaa se päittenne hakkaaminen yhteen ja tehkää jotain oikeasti kehittävää.
4/5 (Hyvä)
Triangle of Sadness (Ruotsi 2022)
Ohjaaja: Ruben Östlund
Nähty: Elokuvateatterissa
Triangle of Sadness on kansainvälisesti rahoitettu ruotsalainen draamaelokuva, joka kuuluu niin kutsuttuun "kill the rich" -genreen. Joukko itsekeskeisiä somevaikuttajia, venäläisiä uusrikkaita ja kaikenkarvaisia miljonäärejä osallistuu risteilylle, joka rauhallisesta alkutilanteestaan huolimatta luisuu ennen pitkää täyteen kaaokseen. Myrsky puhkeaa, merisairaus jyllää sekä matkustajissa että miehistössä, ja lopulta nykyajan piraatitkin käyvät heittämässä oman lusikkansa soppaan. Ja kun kaiken tämän jälkeen puntit ovat lopultakin tasoissa, kuka onkaan kaikkein rikkain? Olisiko se ainoa tyyppi, joka osaa kalastaa? Inhorealismia ja ihmismielen absurdia brutalismia tarjoava Triangle of Sadness ei säästele katsojaansa missään vaiheessa. Toki välillä katsojaa voivat myös huvittaa henkilöiden naurettavat pyristelyt ja yritykset hallita hallitsemattomaksi karannutta elämäänsä, joten kyllä tätä voi komediaksikin kutsua. Ehkä.
4/5 (Hyvä)
Cocaine Bear (USA 2023)
Ohjaaja: Elizabeth Banks
Nähty: Elokuvateatterissa
Tämä löyhästi tositapahtumiin perustuva leffa kertoo kyllä nimessään kaiken oleellisen. Valtava lastillinen kokaiinia putoaa tai pudotetaan jenkkiläiseen kansallispuistoon, ja sekä poliisit että roistot yrittävät saada saaliin itselleen. Puistossa heiluu myös kaikenlaista muutakin hiihtäjää, mutta ensimmäisenä apajille pääsee kuitenkin karhu, joka osan kokkelista vedettyään päättää hankkia sen lopunkin itselleen. Vaikka sitä himoitessa pitäisi repiä kaikki vastaan tulijat kappaleiksi. Cocaine Bear on, kuten sanottua, nimensä veroinen elokuva ja kieltämättä parhaimmillaan hullunhauskaa revittelyä. Valitettavasti elokuvan alkuvaiheessa sitä hulluutta odotellessa tuntuu vierähtävän tovi jos toinenkin, joten täysiä pisteitä ei tällä kertaa anneta. Ensi kerralla heti asiaan, kiitos.
3/5 (Ok)
 |
| Kissanminttu-Kassinen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti