Heinä- ja elokuun elokuvia

Tämän blogin ideana on pitää kirjaa allekirjoittaneen elokuvakokemuksista ja arvostella samalla elokuvia lyhyesti. Joitain poikkeuksia lukuunottamatta en käy läpi elokuvia, joita syystä tai toisesta katson uudestaan. Vain ja ainoastaan ensi kertaa näkemäni leffat siis päätyvät tänne, olivat ne sitten uudempia tai vanhempia elokuvia.

Arvostelut pidän lyhyinä, viiden - seitsemän virkkeen mittaisina. Pidempään tekstiin tuskin on tarvetta. Ilmaisun tiivistäminen pakottaa mielestäni keskittymään siihen, mikä on arvosteltavassa elokuvassa olennaista. Sanallisen arvostelun lisäksi pisteytän elokuvat asteikolla 1-5 (ei puolikkaita pisteitä).

Esimerkkinä tulevista arvosteluistani alla on lueteltuna viisi tämän vuoden heinä- ja elokuussa näkemääni uutta elokuvaa ja jokaisesta lyhyt kritiikki.


Brave (USA, 2012)
Ohjaus: Mark Andrews, Brenda Chapman
Nähty: DVD (Laina)

Brave on hauska ja värikäs animaatioelokuva, joka sijoittuu fantasianomaiseen skotlantilaisväritteiseen miljööseen. Tarina ei ole mitenkään uusi ja ihmeellinen, mutta kivat henkilöhahmot pitävät kiinnostusta yllä. Päähenkilön kliseiset teiniongelmat olivat aika tylsiä. Toisaalta taustatarina karhuksi muuttuneesta ahneesta prinssistä oli traaginen ja koskettava. Suosittelen animaatioelokuvan ystäville, joita ei amerikkalaisanimaatioille tyypillinen välillä ylivedetty kohellus haittaa.

3/5 (Ihan katsottava)


Star Trek Beyond (USA, 2016)
Ohjaus: Justin Lin
Nähty: Elokuvateatterissa

Star Trek Beyond jatkaa edellisten elokuvien, Star Trek (2009) ja Star Trek Into Darkness (2013), tarinajatkumoa, ja tekee sen kieltämättä tyylillä. Wanhan Trekin ystävänä en kuitenkaan täysin allekirjoita tapaa, jolla vauhdikas kohellus ja nykytoiminta ovat pääosassa älykkään 60-lukulaisen scifistelyn jäädessä sivurooliin. Onneksi hyvät näyttelijät muokkaavat tutuista roolihahmoista omiansa, ja tähtilaivan asiansa osaavan miehistön sanailu ja keskinäinen huumori pelastavat tämän(kin) elokuvan. Ei näitä ehkä muuten jaksaisi katsoa.

3/5 (Ok)


Jason Bourne (USA, 2016)
Ohjaus: Paul Greengrass
Nähty: Elokuvateatterissa

Jason Bourne on seikkaillut aiemmin kolmessa Bourne-elokuvassa, ja näistä olen pitänyt kovasti. Ei kauhean syvällistä meininkiä, mutta hyvin (Huom! hyvin) käsikirjoitettua ja vauhdikasta toimintaa ei ole koskaan liikaa. Samanlaista letkeää actionia tämä uusinkin tarjoaa, mutta tarinapuolelle olisi saanut keksiä jotain uutta. Tuntuu kuin olisi vanhoista leffoista copy-pastettu toiminnat, vakoojakyyläilyt ja vastaavat. Matt Damonilla alkaa vanhemmiten olla kyllä karismaa tällaisiin rooleihin ja Tommy Lee Jones on kärttyisänä pomona aina mies paikallaan.

3/5 (Ihan jees)


Suicide Squad (USA, 2016)
Ohjaus: David Ayer
Nähty: Elokuvateatterissa

Suicide Squad on DC:n sarjakuviin (Batman, Teris, jne.) perustuva supersankarileffa, jossa onkin pääosassa superpahikset. Hieman sekavasti sinne tänne heiluvassa tarinassa superkonnat pakotetaan toimimaan hallituksen salaisessa itsemurhatehtävässä. Kaikkea potentiaalia ei valitettavasti saada tästä mainiosta alkuasetelmasta irti, ja lopputappelu oli hieman tylsä. Tuntuu myös siltä, että leffa on yleisesti leikattu ja editoitu kauhealla kiireellä. Elokuva on kuitenkin täynnä railakkaita ja värikkäitä henkilöhahmoja, ja nämä pitävätkin leffan pinnalla. Kyllä tämä kannattaa katsoa, jos tällaisesta meiningistä siis pitää.

3/5 (Ok)


Julieta (Espanja, 2016)
Ohjaus: Pedro Almodovar
Nähty: Elokuvateatterissa

Pedro Almodovarin uusin elokuva on hänen edelliseen leffaansa (Matkarakastajat, 2014) verrattuna vähemmän komediallinen ja sisältää enemmän henkilödraamaa. Pidin elokuvasta. Tarina oli kompakti ja sen verran kiinnostava, ettei rainan aikana paljon tullut kelloa vilkuiltua. Näyttelijäkaartissa ei ollut tällä kertaa Almodovarin vakionaamoja, mikä toimii hahmoihin samaistumisessa hyvin. Suosittelen eritoten Almodovarin 2000-luvun mestariteosten (Kaikki äidistäni, Puhu hänelle, ja Huono kasvatus) ystäville.

4/5 (Hyvä)